Metsäradio.

Luontokuvaaja Katja Ronkainen hurahti luontoon vasta kolmikymppisenä. Sitä ennen hän oli tavallinen kuntosalilla ja töissä käyvä helsinkiläinen, jonka luontokosketus rajoittui lähinnä koiran ulkoilutukseen. Nykyisin Katja on syvässä suhteessa ympäröivään luontoon ja yksi hänen suosikkikuvauskohteista on susi. Toimittaja Juha Laaksonen tapasi Katja Ronkaisen.

Vaikka talvi hivuttautuu vähitellen eteläisimpäänkin Suomeen, monet pienet virtavedet sinnittelevät vielä ilman jääkantta. Esimerkiksi kirkkonummelainen Luomanpuro on yhä täysin sula. Mitä talvi merkitsee puroluonnolle ja miten vesieläimet selviävät kylmän kauden yli? Millaista elämää purossa on talvella? Näistä otti selvää toimittaja Anna-Kaisa Brenner, joka kävi Luomanpuron yläjuoksulla Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Katriina Könösen kanssa.

Mitä tehdä luonnossa kun illat pimenevät? Yksi mukava harrastuksen kohde tulee ainakin esiin pimeän myötä, taivaalta nimittäin paljastuu tähtien kavalkadi. Edellytyksenä tietysti on, että katseluhetkellä pilvet väistävät ja kirkas taivas paljastaa itsensä. Jos tähtiä ja muita taivaankappaleita lähtee tarkkailemaan metsän siimekseen, niin ensimmäisenä kannattaakin katsoa säätiedotus. Parhaat paikat tähtitaivaalle tähyilyyn löytyvät metsän reunasta peltoaukeamalta tai vaikkapa järven tai meren rannalta. Mitä taivaalla näkyy näin marraskuussa? Sitä lähti selvittämään toimittaja Olli Koski, joka tapasi 45 vuotta tähtitiedettä harrastaneen tietokirjailija ja tiedetoimittaja Markus Hotakaisen.

Retkelle pimeyteen, siinäpä vasta vastenmielinen ajatus. Tai tarkemmin ajateltuna onko se huono idea sittenkään. Me keinovaloja käyttävät vain olemme tottuneet siihen, että valoa on, oli päivä tai yö. Pimeä luonto herättää metsään menijässä esiin aivan erilaiset fiilikset, kun tutut retkeilykohteet muuttuvat vieraiksi ja maastonmuodot katoavat. Metsäretkelle pimeyteen suuntasi toimittaja Olli Koski yhdessä retkiopas Joel Pyykkösen kanssa.

Jo useampana vuotena Turusta on päässyt Kurjenrahkan kansallispuistoon linja-autokyydillä. Vajaan tunnin matka taittuu paikallisliikenteen lipun hinnalla. Tämä ekologinen vaihtoehto on kuljettanut tänäkin vuonna kesän ja syksyn aikana lähes 2300 kävijää luonnonhelmaan. Toimittaja Olli Koski tapasi Metsähallituksen virkistyskäytön erityisasiantuntija Jani Grönroosin.

Lähes yhdeksän prosenttia Suomen metsälajeista on uhanalaisia. Viimeisimmän uhanalaisarvion mukaan niitä on yli 800, ja joka kolmas uhanalainen laji elää metsässä. On siis tärkeää miettiä sitä, miten luonnon monimuotoisuutta voidaan lisätä myös Suomen talousmetsissä. Tähän liittyen onkin tänä vuonna ilmestynyt uusia ohjeita ja tiekarttoja metsien omistajille. Enemmän vanhoja puita, enemmän lehtipuita ja enemmän lahoavaa puuta – näin ohjeet kiteyttää Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Matti Koivula metsäretkellä Nuuksiossa Minna Pyykön kanssa.

Järvitaimen on Keski-Suomen maakuntakala ja sille sopivia vesistöjä alueella riittää. Myös niitä, joissa on lukuisia esteitä taimenen vapaalle liikkumiselle. Emerituskalabiologi Anssi Eloranta on työskennellyt virtavesien parissa 40 vuotta ja taimenen kohiseva maailma on tullut hänelle tutuksi. Anssi Elorannan seurassa Jyväskylässä oli Asko Hauta-aho. Tällä kerralla puhutaan järvitaimenen menneistä vuosikymmenistä Keski-Suomessa.

Suomen metsät ovat suurelta osin talousmetsiä, ja siksi on tärkeää pohtia, miten metsäluonnon monimuotoisuus toteutuu niissä ja miten sitä voidaan parantaa. Tätä teemaa on kuluneena vuonna mietittykin monella eri taholla. UPM tarjosi alkuvuodesta uusia monimuotoisuusmittareita metsänomistajille, syyskuussa valmistui Metsäteollisuus ryn ja Sahateollisuus ryn tilaamana puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartta, metsänhoidon suosituksia julkaiseva Tapio oy on parhaillaan päivittämässä luonnonhoidon suosituksiaan, ja MTK järjesti kesällä seminaarin aiheesta. Tilaisuudessa puhui myös Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Matti Koivula. Minna Pyykkö lähti Matti Koivulan kanssa Nuuksioon metsäretkelle hienona syyspäivänä juttelemaan metsäluonnon monimuotoisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja siitä, miten niitä voidaan entistä paremmin huomioida talousmetsissä.

Metsäradiossa alkoi kolmeosainen sarja virtavesistä ja järvitaimenesta. Järvitaimen on Keski-Suomen maakuntakala ja sille sopivia vesistöjä alueella riittää. Myös niitä, joissa on lukuisia esteitä taimenen vapaalle liikkumiselle. Emerituskalabiologi Anssi Eloranta on työskennellyt virtavesien parissa 40 vuotta ja taimenen kohiseva maailma on tullut hänelle tutuksi. Anssi Elorannan seurassa Jyväskylässä oli Asko Hauta-aho. Tällä kerralla puhuttiin patojen purkamisesta koskialueilla ja taimenen elämästä.

Suomen Riistakeskus on myöntänyt 300 poikkeuslupaa ilveksen metsästykseen joulukuussa alkavalle metsästyskaudelle. Tarkoituksena on säädellä ilveskannan kasvunopeutta niin, että suotuisan suojelun taso säilyy. Mitä tämä tarkoittaa? Siitä päätti ottaa selvää toimittaja Olli Koski, joka soitti Riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härköselle.

Nyt Metsäradiossa alkaa kolmeosainen sarja virtavesistä ja järvitaimenesta. Järvitaimen on Keski-Suomen maakuntakala ja sille sopivia vesistöjä alueella riittää. Myös niitä, joissa on lukuisia esteitä taimenen vapaalle liikkumiselle. Emerituskalabiologi Anssi Eloranta on työskennellyt virtavesien parissa 40 vuotta ja taimenen kohiseva maailma on tullut hänelle tutuksi. Anssi Elorannan seurassa Jyväskylässä oli Asko Hauta-aho.

Heinäkuussa 2023 edesmennyt luontovalokuvaaja Hannu Hautala oli monella rintamalla luontokuvauksen edelläkävijä ja oppi-isä monelle nuoremman sukupolven luontoharrastajalle. Juha Laaksonen kävi vuosien varrella useamman kerran Hannu Hautalan kanssa Kuusamon maisemissa retkillä ja ottamassa oppia legendan kokemuksista. Tarinat palokärjestä ja yhteisistä hetkistä on ennen julkaisematonta materiaalia muutaman vuoden takaa.

Muuttolintujen lähdettyä varikset ja naakat parveilevat meluisina laumoina peltoaukeilla. Myös harakkaperheet näyttäytyvät avoimemmin kuin kesällä, ja ronkottelevia korppeja lentelee sinne tänne yksin ja pikku ryhminä. Närhetkin siirtyvät kuusikoista kylänlaiteille ja pihapiireihin antoisammille ruoka-apajille. Varislintujen touhuja on hauska seurata, sillä ne ovat älykkäimpiä lintujamme, nokkeluudessa parivuotiaan ihmislapsen tasolla. Pertti Koskimies tykkää seurata varislintujen älykkäitä touhuja mutta muistuttaa, että nykyään variksia kerääntyy jopa satapäisinä laumoina lintujärville ja -soille, joilla ne tuhoavat valtavat määrät muiden lintujen pesintöjä.

Nurmijärveläinen luontokuvaaja Hannu Laakso sai syksyllä tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon luontoaiheisesta kirjasarjastaan Me otukset. Metsäradiossa Hannu Laakso kertoi, millaisia ajatuksia telkkien toiminta herätti Me lintuset- kirjan tekemisen aikaan. Retkikaverina Nurmijärvellä oli Juha Laaksonen.

Kontiolahtelainen Marjut Kokko on kokenut metsässä kulkija, ja sienestänytkin hän on lapsesta lähtíen. Syyskuun lopulla metsäreissulla tuli kuitenkin vastaan jotain aivan uutta - vai pitäisikö oikeastaan sanoa jotain hyvin vanhaa. Siru Päivinen lähti Marjutin kanssa pohjoiskarjalaiseen metsään, Kontiolahden Jaamankankaalle ihmettelemään perin erikoisen näköistä löytöä.

Nopeasti lyhenevä päivä tuo metsiin hämyisyyttä, jos ympärillä on vielä vanhoja, osin taivasta peittäviä kuusia. Samalla hetkellä metsän sammalmatto näyttää parhaat värinsä. Paksusammalmetsikössä vihreys pääsee nyt oikeuksiinsa ja maapohjan lisäksi se peittää alleen, jopa suuria kiviä. Askeleen alta ei kuulu mitään ääntä ja saapas uppoaa maahan kymmenen senttiä. Lahden Nastolassa paksusammalmetsikössä hiipivät professori Heikki Setälä ja toimittaja Asko Hauta-aho.

Elokuun lopulla on vietetty kuuluisan arkkitehdin Eliel Saarisen syntymän 150-vuotisjuhlallisuuksia. Yksi hänen tunnetuimmista luomuksistaan on ateljeekoti Hvitträsk, joka sijaitsee Kirkkonummella. Hvitträskin luonto inspiroi aikanaan muitakin kuuluisia taiteilijoita, muusikoita ja kirjailijoita, jotka vierailivat Saarisen perheen luona. Paikka oli Saariselle ja hänen puolisolleen Lojalle niin rakas, että he halusivat tulla sinne myös haudatuiksi.Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi museon pitkäaikaisen ja arvostetun oppaan Pepita Ehrnrooth-Jokisen, jonka kanssa he laskeutuivat jyrkän rinteen alas Hvitträskin rantametsään.

Kahlaajat ovat suomalainen linturyhmä jos mikä, sillä mitä pohjoisemmas maapallolla mennään, sitä suurempi lajijoukko kahlaajia soilla ja kosteikoilla, rannoilla ja tuntureilla asustaa. Kahlaajat ovat Lapin katolla, Enontekiön ja Utsjoen tunturissa jänkien ja tunturinummien leimalintuja, aina äänessä niin kesänkorvan lauluaikaan soidinhurmiossaan kuin keskikesällä hermoheikkoina poikasiaan varoitellessaan. Äänekkäimpiä kahlaajia on korean tiilenpunainen, melkein kuovin kokoinen harvinainen punakuiri. Pertti Koskimies ihasteli ja äänitti punakuiria ja muita pitkäkoipia Utsjoen ylängöllä viikko juhannuksen jälkeen, silloin kun pikkukesän laulujuhlat kypsyvät isonkesän suureksi kasvuksi.

Suomen luonnon päivää juhlitaan ensi lauantaina jo yhdettätoista kertaa, ja tänä vuonna päivä on ensimmäistä kertaa vakiintunut liputuspäivä. Tasavallan presidentin puoliso tohtori Jenni Haukio on toiminut päivän suojelijana alusta alkaen. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan näistä vuosista ja luonnon merkityksestä suomalaisille.

Liki korpin kokoinen tunturihaukka on maailman suurin jalohaukka ja tunturipöllön ohella pohjoisin petolintu. Se pesii arktisella tundra- ja tunturivyöhykkeellä Grönlannissa, Islannissa, Skandinaviasta Siperiaan sekä Alaskassa ja Kanadassa. Tunturihaukka on erikoistunut saalistamaan riekkoja ja kiirunoita, joita on Suomessa saaliseläimistä talvella sata ja poikasaikaankin 90 prosenttia. Laji aloittaa pesintänsä kevättalvella, jolloin saaliita on vuodenkierrossa vähiten. Pertti Koskimies on tutkinut tunturihaukan kannanvaihteluja, pesäpaikkoja, ravintoa ja elintapoja Pohjois-Lapissa sekä lähialueilla Ruotsin ja Norjan puolella. Tutkimusalueella on yli 60 reviiriä, jotka ovat olleet asuttuina ainakin jonakin vuonna viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Edellistalvista elpyneen riekkokannan ansiosta tunturihaukkoja pesi tänä kesänä enemmän kuin viime vuosina, mutta jo lähivuosikymmeninä ilmastonmuutos huonontaa rajusti kylmiin ja pakkaslumisiin talviin sopeutuneiden riekkojen, kiirunoiden ja tunturihaukkojen e