Metsäradio.

Iin kunta Pohjois-Pohjanmaalla on profiloitunut ilmastokunnaksi. Ympäristöasiat huomioidaan siellä muun muassa koulujen arjessa. Kestävän kehityksen koordinaattori, opettaja Maria-Riitta Paaso kertoo, että oppilaat ovat innokkaasti mukana vaikuttamassa ympäristöasioihin. Toimittajamme käväisi Iin Jakkukylässä, jossa alakoulun oppilaille esimerkiksi energian säästäminen on ihan arkipäivää. Aktiivisuudesta myös palkitaan – ja vieläpä aika mukavalla tavalla, kertovat koulun oppilaat Juuli Räty ja Kaapo Turpeinen.

Talvikaudella päivä on todella lyhyt. Työpäivän jälkeen on pimeää ja ulkoilemaan lähdetään yleensä katuvalojen loisteeseen. Mikäli kohde on metsän siimeksessä niin silloin lukuisat otsalamput tarjoavat mahdollisuuden liikkua luonnossa turvallisesti. Kvartsiittilohkareinen Pirunpesä sijaitsee Hollolassa Tiirismaan luonnonsuojelualueella ja se on paikallisille tuttu retkeilykohde. Talvisaikaan kallion laella on lunta ja jäätä, joka tekee liikkumisen vaaralliseksi. Turvallisin paikka tarkastella jääkauden aiheuttamia jälkiä on suppalammen ympärillä, josta jäinen maisema avautuu retkeilijälle. Jukka Vesanen ja Asko Hauta-aho ottivat otsalamput mukaan ja aistivat tunnelmaa Hollolassa.

Jos Pohjois-Suomessa autoileva malttaa hieman hidastaa vauhtia Iin kohdalla ja vilkaista oikeassa kohdassa itään sekä alaviistoon, saattaa nähdä metsikössä vinhaan luistelevaa väkeä. Iissä on jo muutamana talvena jäädytetty ihan keskustan tuntumaan puiden lomassa kiemurteleva luistinrata. Puolen kilometrin reitillä voi ihailla jokinäkymiä, ympäristötaidetta tai vaan nauttia vauhdin hurmasta. Radasta on tullut pieni nähtävyys tänä vuonna 650-vuotisjuhliaan viettävässä Iin kunnassa. Miten metsään saadaan rakennettua luistinrata? Idean isä on liikuntapaikanhoitaja Erkki Mäkipaaso, jota haastattelee seuraavassa toimittaja Anna-Kaisa Brenner.

Kansallispuistojen suosio ei näytä laantumisen merkkejä. Viime vuonna niihin tehtiin 3,6 miljoonaa käyntiä. Eniten kävijöitä keräsi Lapissa sijaitsevat Pallas-Ylläksen ja Urho Kekkosen kansallispuistot. Kolmanneksi suosituin kohde oli pääkaupunkiseudulla sijaitseva Nuuksio, jossa vieraili melkein 300 000 luonnonystävää. Nuuksiolla on toinenkin syy juhlaan – kansallispuiston perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner lähti aamuiselle retkelle Metsähallituksen Luontopalveluissa työskentelevän Joel Heinon kanssa. Kohteena oli talvinen Nuuksion Haukkalampi. AUDIO: 13’30 / MR Nuuksio 30 vuotta [MR Nuuksio 30 vuotta, 00:13:30]

Yksinkertainen on kaunista! Näin on myös Metsäradion retkieväs. Talvisen nuotion äärellä Sipoossa ovat retkeilytoimittaja Joppe Ranta ja toimittaja Olli Koski. He valmistavat tikkupitsaa.

Viikonloppuna päättyneillä matkamessuilla kävi yli 50 000 matkakärpäsen puraisemaa messuvierasta. Perinteisten lomakohteiden lisäksi myös luontomatkailu sekä retkeily kiinnostivat kävijöitä. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tutustui tarjontaan Helsingin messukeskuksessa ja kyseli samalla messuvierailta, mikä mahtaa olla heidän seuraava reissukohteensa.

Talven pakkaset lumisateineen on hetkittäin erittäin haastavaa aikaa puille. Härmistymisen seurauksena havupuihin voi kertyä ylimääräistä painoa jopa tuhansia kiloja. Kuuset muuttuvat silloin talviksiksi hahmoiksi, joita hiihtoretkillä kuvataan innokkaasti. Joko ilmastonmuutos näkyy metsässä ja minkälaiset havainnot kertovat jotain tulevista vuosikymmenistä? Puiden talvesta keskustelevat Lahden Mukkulassa professori Heikki Setälä ja toimittaja Asko Hauta-aho.

Jatketaan vielä Sipoonkorven kansallispuistosta. Siellä toimittaja Anna-Kaisa Brennerin keskustelukumppanina on viestintäasiantuntija Ilkka Numminen Metsähallituksen luontopalveluista, joka tekee erityisesti retkeilyaiheisia sisältöjä sosiaaliseen mediaan. Myös somekeskusteluihin osallistuminen on osa hänen työtään. Sitä kautta Nummiselle on syntynyt selkeä kuva siitä, millainen on suomalaisten luontosuhde ja mitkä asiat ihmisiä puhuttavat.

Monelle kansallispuistojen ystävälle on tullut somessa tutuksi eräs tietty punapartainen hahmo vihreässä anorakissa, jolle sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Tämä anorakkimies on Ilkka Numminen, Metsähallituksen luontopalvelujen viestinnän asiantuntija, joka jakaa somevideoiden avulla tietoa muun muassa vastuullisesta retkeilystä. Instagramin Luontoon piste fi:stä löytyvät videot tehdään usein pilke silmäkulmassa, koska huumorin avulla tärkeä viesti uppoaa suomalaisiin paremmin kuin sormi pystyssä valistaminen, kertoo Ilkka Numminen. Hänen keskustelukumppaninaan Sipoonkorven kansallispuistossa on Metsäradion toimittaja Anna-Kaisa Brenner.

Ilves on kotonaan lumisessa maisemassa. Sen suuret tassut eivät uppoa syvälle lumeen, jolloin myös saalistus onnistuu helpommin. Talvella tupsukorvista tehdään eniten pihahavaintoja ja ulos sijoitetut valvontakamerat paljastavat tehokkaasti nämä yölliset vieraat. Välillä ilvesnaaras vierailee pihoilla jopa useiden pentujen kanssa. Koskenvuoren jylhissä maisemissa Jyväskylässä, lumen kuorruttamien puiden juurella vierailivat Jussi Ristonmaa ja Asko Hauta-aho.

Metsäradiossa tutustuttiin aiemmin Inarin Kaamasessa sijaitsevaan Kutuharjun koeporotarhaan ja siellä tehtävään tutkimukseen. Paliskuntain yhdistyksen omistamalla runsaan 40 hehtaarin alueella olevien porojen kokoaminen, ruokinta ja moni muu eläinten hyvinvointiin liittyvä asia on Mika Tervosen vastuulla. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi Tervosen, joka kertoo, millaista on työskennellä tutkimusporojen hoitajana. Oppivatko porot tunnistamaan hoitajansa?

Talven ja kesän äänimaailmat eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Kesällä metsässä konsertoidaan lähes vuorokauden ympäri, mutta talvella luonnon akustiikka on aivan toisenlainen. Onko hiljaisuus musiikkia korville? Mitä muusikko kuulee hiljaisuudessa ja muuttuvatko luonnonäänet automaattisesti säveliksi? Toimittaja Anna-Kaisa Brenner vei säveltäjä Johanna Almarkin kävelylle talviseen metsään kuuntelemaan hiljaisuutta.

Juuri satanut lumi tarjoaa mahdollisuuden tarkastella menneitä tapahtumia. Lumeen piirtyneet jäljet kertovat monista kulkijoista, joita liikkuu lähellä asutusta. Metsäradiossa lähdetään Tuorakankoskelle Orimattilaan, siellä talvea viettää salaperäinen saukko. Harvemmin sitä pääsee päivällä näkemään ja usein se paljastuu juuri jälkien avulla. Retkelle lähtivät Harri Saarinen ja Asko Hauta-aho.

Kun Suomessa puhutaan metsistä, puheenaiheena ovat yleensä puukuutiot ja mäntyjen ja kuusten kasvu- ja hakkuumäärät. Lintututkija ja tietokirjailija Pertti Koskimiehelle ja muille luonnonsuojelijoille metsä on kuitenkin ensisijaisesti eläinten, kasvien ja sienten koti, näihin eliökunnan kolmeen pääryhmään kuuluvien noin 25 000 lajin asuinpaikka. Pertti Koskimies on kulkenut luonnossa lintuharrastajana ja tutkijana sekä luonnonihailijana 57 vuotta ja kertoo nyt elämänsä metsistä ja metsänväestä. Tämän vuoden kohokotiin kuului kahden ihmisaran villieläimen kohtaaminen itärajan selkosilla samalla hetkellä ja samoilla jalansijoilla.

Hyvien uutisten taustalla on usein hyviä tekoja, jotka voivat olla valtiollisia rauhoituspäätöksiä tai vaikkapa norppaystävällistä kalanpyyntiä Saimaalla. Myös linnunpönttöjen nikkarointi ja ripustaminen ovat luontotekoja, joissa suomalaiset ovat kunnostautuneet kiitettävästi. Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija Riku Lumiaro ja toimittaja Anna-Kaisa Brenner ovat kävelyllä Espoon Laajalahden luontopolulla. He pysähtyvät seuraavaksi tiheään korpikuusikkoon. Kesällä siellä voi tavata hieman harvinaisempiakin vieraita.

Välillä, tai oikeastaan aika useinkin tuntuu siltä, että maailmalta kantautuu pääasiassa huonoja uutisia. Kulunut vuosi on onneksi ilahduttanut myös monilla hyvillä luontouutisilla. Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija Riku Lumiaro listaakin nyt meille luonnon kannalta mainioita uutisia, jotka ovat peukuttamisen arvoisia. Espoon Laajalahden luontopolulla haastattelijana on Anna-Kaisa Brenner.

Ei joulua ilman kuusta. Siksi Metsäradiossa lähdetään nyt hakemaan joulukuusi metsän siimeksestä. Toimittaja Olli Koski suunnisti kuusenhakureissulle Sipooseen yhdessä retkeilytoimittaja Joppe Rannan kanssa.

Paliskuntain yhdistyksen omistamalla Kutuharjun koeporotarhalla on tehty pitkään porotutkimusta. Tarhalla on selvitelty esimerkiksi porojen käyttäytymistä, genetiikkaa, lisääntymistä ja ravintoasioita. Juuri nyt Kutuharjussa tutkitaan loislääkkeen ja talviruokintamenetelmien vaikutusta poron suoliston bakteerikantaan. Millainen tutkimuseläin on poro? Eläin pitäisi saada astumaan vaa´alle ja siitä pitäisi ottaa erinäisiä kokeita. Ei välttämättä kovin nopeaa ja helppoa toimintaa. Tätä on seuraamassa toimittajamme Anna-Kaisa Brenner Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Jukka Forsmanin opastuksella.

Inarin Kaamasessa, katseilta suojassa, sijaitsee paikka, jossa on tehty kansainvälisesti merkittävää porotutkimusta jo yli 50 vuotta. Koetarhan ja koeporotokan omistaa Paliskuntain yhdistys, ja porotutkimuksesta vastaa puolestaan Luonnonvarakeskus. Erikoistutkija Jouko Kumpula esittelee seuraavassa toimittaja Anna-Kaisa Brennerille Kutuharjun tutkimustoimintaa ja tietenkin poroja. Jutun lopussa selviää myös monia askarruttanut jouluaiheinen kysymys – eli miksi Petteri Punakuonon nenä hohkaa punaista.

Dokumentaristi Petteri Saario on tehnyt uuden dokumentin saimaannorpista. Suurimmaksi uhkaksi norppien osalta Saario nostaa ilmastonmuutoksen ja siitä seuraavat talvien lyhenemiset. Kun lunta ja jäätä on entistä vähemmän saimaannorpan käytössä, tilalle astuvat keinopesät eli leikkisästi norpanpöntöt. Näin Petteri Saarinen kertoo dokumentistaan toimittaja Olli Kosken haastattelussa.