Ranskaa Raakana!

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 145. jaksossa vierainani ovat käännöstieteen apulaisprofessori Simo Määttä ja väitöskirjatutkija Merja Nivala Helsingin yliopistosta. He ovat toimittaneet Tero Halosen kanssa teoksen Helsingin ja isänmaan puolesta J.A. Ehrenströmin kirjeenvaihtoa C.J. Walleenin ja R.H. Rehbinderin kanssa 1814-1826 (2024, Helsinki-Seura). Kirjassa on suomennettu kirjeitä, joita nämä suomalaiset kirjoittivat ranskan kielellä. Miksi 1800-luvun alun suomalaismiehet kirjoittivat toiselleen kirjeitä ranskaksi? Keitä olivat Ehrenström ja hänen kirjeenvaihtokumppaninsa? Miten he olivat oppineet ranskaa? Mistä aiheista kirjeissä kirjoitettiin? Millainen hanke kirjeiden suomentaminen oli? Millaisia käännösperiaatteita kirjeiden suomentamisessa noudatettiin? Millaisia haasteita suomennostyössä oli? Mitä kirjeet opettavat meille 1800-luvun elämästä? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 144. jaksossa vieraanani on Sini Kalke, joka on tarkastellut oppikirjoja ranskan maisteritutkielmassaan Helsingin yliopistossa. Sini tutki, miten eri ranskankielisiä kulttuureja esitetään J'aime-oppikirjoissa. Mistä Sini sai kimmokkeen tarkastella aihetta? Miten opetussuunnitelmassa ohjeistetaan eri kulttuureista opettamista? Mitä käsitteet kulttuuri, sterotypia ja toiseus tarkoittavat? Kuinka paljon oppikirjat huomioivat eri ranskankielisiä kulttuureja? Mitkä maat esitettiin posiitivisesti? Entä mitkä maat esitettiin negatiivisesti? Millaisia terveisiä Sini lähettää oppikirjantekijöille?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 143. jaksossa vieraanani on Janne Salo, joka on suomentanut Guillaume Apollinairen (1880–1918) runoteoksen Alcools (2024, Kustannusliike Parkko). Esipuheen on kirjoittanut Tuija Vertainen. Mitä ranskalaisrunoilijan elämästä tiedetään? Mistä runokokoelmassa Alcools on kyse? Miksi teoksen nimi liittyy alkoholiin? Millainen on Apollinairen tyyli? Mitä teemoja hänen runoissaan esiintyy? Millaisia käännösperiaatteita Jannella oli? Mikä oli runojen suomentamisessa haastavinta ja palkitsevinta? Mikä on Jannen lempiruno? Janne lukee myös otteen suomennoksesta. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 142. jaksossa puretaan kieltenopiskeluun liittyviä myyttejä yliopistossa! Puhumme yliopistossa tapahtuvassa kielenopiskelusta, joka johtaa kandin- tai maisterintutkintoon. Emme siis käsittele kielitaito-opetusta, jota annetaan esimerkiksi yliopistojen kielikeskuksissa. Murramme seuraavat yliopistolliseen kieltenopiskeluun liittyvät myytit: Myytti 1 : Opiskelijat tulevat kielikouluun. Myytti 2: Jos puhuu kieltä hyvin – tai jos ei osaa vielä puhua – ei kannata pyrkiä kieltä opiskelemaan. Myytti 3: Kaikki opiskelijat ovat vieraan kielen puhujia. Myytti 4: Opiskelussa pyritään natiivimaiseen kielitaitoon. Myytti 5: Kieli ei voi olla tieteenala. Myytti 6: Kieltenopiskelijat opiskelevat tutkinnossaan pelkkää kieltä. Myytti 7: Kieltenopiskelijat valmistuvat joko opettajiksi tai kääntäjiksi. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 141. jaksossa keskustelen suomentaja Kristina Haatajan kanssa ranskalaiskirjailija Emmanuel Carrèren teoksesta Jooga (2024, Sammakko). Miten ranskan kieli tuli Kristinan elämään? Millainen kirjailija on Emmanuel Carrère? Mistä teos Jooga kertoo? Mikä Joogan suomentamisessa oli hankalinta ja mikä parasta? Mikä on Kristinan lempiteos Carrèrelta? Millaisia huolenaiheita Kristinalla on liittyen ranskan kielen asemaan Suomessa? Kristina lukee myös otteen alkuteoksesta ja suomennoksesta!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 140. jaksossa vieraanani on Mira Kotamäki, joka on saanut valmiiksi ranskan kielen maisterintutkielmansa Helsingin yliopistossa. Mira on tarkastellut ranskan kieltä ja monikielisyyttä suomalaisessa työelämässä. Miten Mira sai kipinän ranskan kieleen? Miksi Mira halusi tarkastella monikielisyyttä maisterintutkielmassaan? Mitä monikielisyys tarkoittaa? Keitä olivat Miran tutkimuksen osallistujat? Millainen kielitaito tutkittavilla oli? Millaisia kokemuksia osallistujilla oli monikielisyydestä suomalaisilla työpaikoilla? Mikä on ranskan kielen asema suomalaisessa työelämässä? Mitä suomalaisessa työelämässä voitaisiin oppia Miran tutkielman tuloksista? Mira antaa myös vinkkejä muille tutkielmantekijöille! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 139. jaksossa vieraanani on Marjo Mäenpää, joka on kirjoittanut kirjan Tulivuorikaupunki Kongossa – avustustyötä Afrikan sydämessä (Bazar 2023). Miten Marjo päätyi kolmekymppisenä avustustyöntekijänä työkomennukselle Itä-Kongon kriisialueelle? Millaista oli alkaa käyttää ranskaa työkielenä? Millaista avustustyö oli? Millaisia kulttuurishokkeja Marjo koki? Miksi Marjo halusi kirjoittaa kirjan kokemuksistaan ja millainen prosessi se oli? Vieläkö Marjon veri vetää maailmalle? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 138. jaksossa vieraanani on filosofian tohtori Kristina Ranki, joka on historian väitöskirjassaan tutkinut suomalaista frankofiliaa vuosina 1880-1914. Kristinan väitöskirjaan perustuvat kirjat, Les deux amours ja La patrie et la France ovat viime vuonna ilmestyneet ranskaksi käännettynä. Miten ranskan kieli ja ranskalainen kulttuuri ovat tulleet Kristinan elämään? Mitä frankofiili tarkoittaa? Keitä 1800-1900-lukujen vaihteen suomalaiset frankofiilit olivat? Mitä Kristina sai tutkimuksessaan selville? Miten Kristina sai ranskalaisen kustantajan kustantamaan teoksensa? Millainen prosessi oli yhteistyö kääntäjän kanssa? Mitä voisimme oppia menneiden aikojen suomalaisilta frankofiileiltä? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 137. jaksossa vieraanani on Matilda Suhonen, joka toimi Pariisin olympialaisissa Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) jäsenen avustajana. Matilda on opiskellut kansainvälistä urheilujohtamista yliopistossa Pariisissa. Miten Matilda onnistui oppimaan ranskaa ilman kouluopintoja ranskalaisella juustotilalla? Mitä on vaatinut, että ranskasta on tullut Matildan toinen kotikieli? Miten Matilda pääsi avustamaan KOK:n jäsentä? Miten Matilda sopeutui työharjoitteluun Salomonilla? Millainen kokemus Pariisin olympialaiset on ollut Matildalle? Millaisia neuvoja Matilda antaa nuorille, jotka ovat sitä mieltä, että englanti riittää? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 136. jaksossa puhutaan 1600-1800-lukujen ranskalaisista Lappi-kuvauksista ja niiden suomennoksista. Vieraanani on aiheesta väitöskirjan tehnyt Merja Torvinen. Mistä Merja sai idean tutkimusaiheeseen? Oliko tutkimukseen helppoa löytää aineistoa? Keitä olivat ranskalaiset, jotka matkustivat tuolloin Lappiin? Miten ranskalaismatkaajat kuvasivat Lappia? Kuka nämä Lappi-kuvaukset on suomentanut? Millaisia käännösstrategioita suomentaja on käyttänyt? Millaisia ovat nykyajan ranskalaiset Lappi-kuvaukset? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 135. jaksossa puhutaan teoksesta Ranska Helsingissä vuodesta 1890, jonka ovat toimittaneet Outi Merisalo ja Sini Sovijärvi. Julkaisun taustalla on Helsingin ranskalais-suomalainen yhdistys. Mistä Outi ja Sini saivat idean tähän kirjaan? Mistä kirja kertoo? Millainen historia Helsingin Ranskalais-suomalaisen yhdistyksellä on? Millainen vaikuttaja kulttuurisuhteissa oli vuonna 1884 Helsinkiin saapunut 25-vuotias ranskalainen opettaja Marie de Verneuil? Millainen historia on romaanisella filologialla? Miten oopperatähti Aino Ackté vaikutti suomalais-ranskalaisiin kulttuurisuhteisiin? Millaisia olivat ranskalaisen elokuvan kultaiset vuodet 1930–60? Miten ranskalaisvaikutukset näkyivät helsinkiläiseliitin ruokakulttuurissa? Millainen historia on Helsingin ranskalais-suomalaisella koululla?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 134.  jaksossa keskustelen ranskan väitöskirjatutkija Linda Nurmen kanssa ranskalais-sveitsiläis-korealaisesta kirjailijasta Elisa Shua Dusapinista ja hänen esikoisromaanistaan Hiver à Sokcho (Sokcho talvella, Siltala, 2023) Kuka on Elisa Shua Dusapin? Mistä hänen esikoisromaaninsa kertoo? Millainen lukukokemus se oli Lindalle? Millaisen vastaanoton romaani on saanut? Suomentaja Anu Partanen palkittiin Maurice de Coppet -palkinnolla, millaisesta palkinnosta on kyse? Kenelle Linda suosittelee romaania?  Linda vieraili myös jaksossa #114 puhumassa ranskalaiskirjailijoista Marguerite Durasista ja Annie Ernaux’sta.   Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 133. jaksossa keskustelen Tuija Vertaisen kanssa hänen uudesta teoksestaan Sabotöörin siluetti. Ranskalaisperäisten sanojen selityksiä (2024, SKS). Mistä Tuija sai idean kirjoittaa teos ranskalaisperäisistä sanoista? Miten lainattujen sanojen alkuperää voi tutkia? Miten ranskasta on tullut lainasanoja suomeen? Millä perusteella Tuija valitsi sanat kirjaan? Mikä on Tuijan lempisana? Mistä buffet-sana on peräisin? Miten kalsarit ja ranskan kieli liittyvät yhteen? Mitä sabotööri ja siluetti tarkoittavat? Mitkä ranskalaisilta kuulostavat ilmaisut eivät olekaan ranskaa?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 132. jaksossa puhutaan liikkuvuudesta ja sen poetiikasta afrikkalaisessa kirjallisuudessa. Vieraanani on akatemiatutkija Anna-Leena Toivanen Itä-Suomen yliopistosta. Millanen on Anna-Leenan suhde ranskan kieleen? Miten hän kiinnostui afrikkalaisesta kirjallisuudesta? Mitä liikkuvuustutkimuus tarkoittaa? Millaisia teoksia Anna-Leena on tarkastellut? Millaista on ollut Anna-Leenan oma liikkuvuus ranskankielisessä Afrikassa? Mitä tarkoitetaan jälkikolonialistisella kirjallisuustutkimuksella? Millaisia tutkimustuloksia Anna-Leena sai, kun hän vertasi ranskan- ja englanninkielistä afrikkalaista kirjallisuutta?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 131. jaksossa keskustelen kääntäjä Mirka Ulannon kanssa Asterixin suomentamisesta. Uusi sarjakuva-albumi Valkoinen iiris ilmestyi 2023 (Story House Egmont). Miten Mirka kiinnostui aikoinaan ranskan kielestä ja miten hänestä tuli ranskan kääntäjä? Miten Mirka pääsi suomentamaan Asterix-albumeja? Millaista on kääntää sarjakuvia verrattuna muihin tekstilajeihin? Millainen haaste on suomentaa latinasta peräisin olevia sitaatteja? Miten löytyivät vastineet Trubadourixin lauluihin? Entä miten päädyttiin hellittelynimityksiin possuseni ja Liinukka? Millä tavoin ranskalainen kustantaja valvoo Asterix-käännöksiä?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 130. jaksossa puhutaan ranskalaisesta ruuasta Prisca Leclercin kanssa, jonka keittokirja Brasserie – Reseptejä Pariisista (Readme.fi) valittiin vuoden 2023 kotimaiseksi keittokirjaksi. Millainen on Priscan suomalais-ranskalainen tausta? Miksi Prisca halusi tehdä keittokirjan ranskalaisesta ruuasta? Mikä on keittokirjan kantava ajatus? Millainen prosessi se oli tehdä? Mitä tarkoittavat bouillon, brasserie ja bistro? Mitä ovat kvenellit ja île flottante? Kenelle Priscan keittokirja sopii?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 129. jaksossa keskustellaan Ranskan myydyimmästä kirjailijasta Guillaume Mussosta. Vieraanani on kirjan Tyttö ja yö (Siltala) suomentaja Anna Nurminen. Kuka on tämä ranskalainen menestyskirjailija? Miten juuri tämä Musson teos valikoitu suomennettavaksi ja miten Anna sai suomennostyön? Mistä tarinassa on kyse? Millaista on Musson kieli? Millainen kokemus oli tämän dekkarin suomentaminen? Kenelle Anna suosittelee kirjaa?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 127. jaksossa keskustelen kirjailija Tommi Melenderin kanssa unkarilaissyntyisestä mutta ranskaksi kirjoittaneesta kirjailijasta Ágota Kristófista, jonka kuuluisa trilogia sisältää osat Iso Vihko, Todiste ja Kolmas valhe. Kaksi jälkimmäistä osaa on pitkän odotuksen jälkeen suomennettu. Kuka oli Ágota Kristóf? Mistä  trilogia kertoo? Millainen oli Kristófin kerronnan etiikka? Mihin Kristófin ilmaisuvoima perustuu? Miksi kielellä on keskeinen rooli trilogiassa? Mitä totalitarismi tekee kielelle? Miksi trilogia on edelleen ajankohtainen? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 127. jaksossa keskustellaan uudesta tiedekirjastani Miten tutkia kohteliaisuutta? Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta (2023, SKS), joka on myös avoin sähköinen julkaisu. Haastattelijana toimii suomen kielen professori Hanna Lappalainen Itä-Suomen yliopistosta. Miten Johannasta tuli ranskan kielen opiskelija ja tutkija? Millaisella tutkimuksella Johannan ura alkoi? Mistä tuli idea suomenkieliseen tiedekirjaan? Miksi suomalaisen ja ranskalaisen kohteliaisuuden vertailu on kiinnostavaa? Millaisia kiinnostavia tutkimustuloksia löytyi, kun Johanna tarkasteli ranskalaisten käsityksiä suomalaisesta kohteliaisuudesta ja suomalaisten käsityksiä ranskalaisesta kohteliaisuudesta? Millainen rooli kohteliaisuudella pitäisi olla kielenopetuksessa? Mihin suuntaan kohteliaisuutemme on muuttumassa? Ketä kirja voi kiinnostaa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  126. jaksossa vieraanani on Edouard Louis'n romaanista En finir avec Eddy Bellegeule (suom. Ei enää Eddy) kirjallisuustieteen maisterintutkielmansa tehnyt Mikko Viinamäki. Hän vieraili Lotta Toivasen kanssa keskustelemassa Edouard Louis'n romaaneista jaksossa #62. Miksi Mikko halusi jatkaa Eddy-romaanin tutkimista maisterintutkielmassaan? Mistä romaani kertoo? Miksi Mikko halusi hyödyntää myös kielitieteellistä lähestymistapaa kirjallisuustieteellisessä tutkielmassaan? Millainen on Eddy-romaanin kertoja? Millainen on kielellisen väkivallan vaikutus kertojaan? Miten kieli muuttui, kun päähenkilö pakeni väkivaltaisesta yhteisöstä? Millainen prosessi oli maisterintutkielman kirjoittaminen? Mitä vinkkejä Mikko antaa muille tutkielman kirjoittajille? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com